Lasten kuuleminen

Lapsilla on oikeus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Näkemykset tulee myös ottaa huomioon päätöksenteossa. Lasten kokemusmaailmaan pääseminen ja heidän ottaminen toimintaan mukaan toteutuu lasta ja nuorta kuuntelemalla.

Vanhempainyhdistyksessä kuuleminen on yhteistyötä oppilaskunnan kanssa, lasten mielipiteiden kartoittamista ja osallistamista toiminnansuunnitteluun. Oppilaita tulee kuulla myös koulunkäyntiin ja -ympäristöön liittyvien asioiden kehittämisessä ja arvioinnissa. Kuuleminen lasten omassa ympäristössä edistää lapsista lähtevien ajatusten esille saamista. Mitä monipuolisempia vaikuttamisen kanavia on tarjolla, sitä useampi lapsi voi löytää itselleen sopivan tavan toimia ja vaikuttaa.

Valtion ja kunnan päätöksissä kuuleminen on hyvää hallintoa. Lapsinäkökulman esiin tuominen päätöstä valmisteltaessa lisää lasten oikeuksien toteutumista, osallisuutta sekä moniarvoista ja avointa päätöksentekoa. Myös toteutuksessa ja seurannassa tulee kuulla lapsia. Kuuleminen on osa lapsivaikutusten arviointia.

Kuulemisen menetelmiä:

  • Sadutus
  • Symbolikortit, piirtäminen, valokuvaaminen
  • Lomakkeet
  • Digitaaliset kuulemiset
  • Haastattelut
  • Palautteen kerääminen
  • Kohdennetut tilaisuudet ja työpajat

Kehitä lisää menetelmiä lasten ja nuorten kanssa!


Lapsivaikutusten arviointi

Jo päätösten valmisteluvaiheessa tulee arvioida ennalta mitä vaikutuksia eri päätösvaihtoehdoilla on lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Tätä kutsutaan lapsivaikutusten arvioinniksi.

Vaikutusten arviointi on osa päätösten valmistelua. Sen pohjana on valmistelijan sekä muiden asiantuntijoiden osaaminen ja asianosaisten kuuleminen. Lapsivaikutusten arviointi on virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.

Vanhempainyhdistykset ja alueyhdistykset peräävät kunnilta lapsivaikutusten arviointia lapsi- ja perhepalveluiden säästöissä, kouluverkko-, päiväkoti- ja nuorisoasioissa. Vanhempainliitto ja muut lapsi- ja perhejärjestöt vaativat lapsivaikutusten arviointia kaikkeen lainvalmisteluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Lapsivaikutusten arvioinnisssa

  • Arvioidaan etukäteen vaikutuksia lasten oikeuksien toteutumiseen
  • Tuodaan esiin vaikutukset ja niiden ketjuuntuminen
  • Mahdollistetaan vaihtoehtojen vertailu ja päätösten priorisointi
  • Tehdään päätöksenteosta avoimempaa ja osallistavampaa
  • Mahdollistetaan tietoon perustuva päätöksenteko
  • Voidaan arvioida myös prosessia ja päätöksen jälkeistä vaikuttavuutta

YK:N LAPSENOIKEUKSIEN KOMITEA:
Mitä suurempi päätöksen vaikutus lapsiin on, sitä huolellisemmin lapsen etu pitää määritellä ja harkita.

Piirtäminen on yksi kuulemisen väline

Lasten kuuleminen perustuu lainsäädäntöön:

  • Lapsen oikeuksien sopimus (12. artikla)
  • Perustuslaki (6 §)
  • Nuorisolaki (8 §)
  • Nuntalaki (27-29 §)
  • Hallintolaki (41 §)

Tutustu YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommenttiin nro 12
Lapsen oikeus tulla kuulluksi

Lapsivaikutusten arviointi vastaa kysymyksiin:

  • Miten lapsen ensisijainen etu toteutuu ratkaisussa?
  • Miten ratkaisu vaikuttaa lasten hyvinvointiin?
  • Miten ratkaisu vaikuttaa lasten oikeuksien toteutumiseen?
  • Miten ratkaisu vaikuttaa erilaisiin lapsiryhmiin?
  • Miten ja keitä lapsia kuultiin valmistelussa?
  • Mitkä ovat lasten näkemykset asiasta?
  • Mikä päätösvaihtoehdoista on valmistelijan näkemyksen mukaan lapsen/lasten edun kannalta kokonaisuutena paras?

Lapsen oikeuksien sopimus (LOS)

  • Oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection)
  • Oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision)
  • Oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation)

Sopimus kokonaisuudessaan


 


 

© Suomen Vanhempainliitto ry. Perustettu 1907. Ekstranet Palaute Sivukartta Opetushallitus Opetusministeriö RAY