Ulkopuolisesta osalliseksi

Lapsi kasvaa osallisuuteen harjoittelemalla. Harjoittelu tapahtuu kotona arkisissa päätöksentekotilanteissa. Opettelu jatkuu koulussa - oppilaiden osallisuuden kehittäminen on yksi koulun tavoitteista (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet). Tavoitteen saavuttamisessa oppilaskuntatoiminta on keskeisessä roolissa. Myös vanhemmat voivat edistää oppilaiden osallisuuden kehittymistä.

Aikuiset ja lapset yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi

Vanhempainyhdistys on voimavara koululaisten osallisuuden edistämisessä. Oppilaskunnan hallituksen ideoimien tapahtumien ja kampanjoiden toteutuksessa vanhemmat voivat olla arvokkaana apuna ohjaavalle opettajalle. Samalla vanhempien toimintaa seuraavat lapset tutustuvat jo nuorina yhteisöllisyyden luomiseen, yhdessä tekemiseen ja omaan ympäristöönsä.

Kansalaisvaikuttamisessa ei ole alaikärajaa

Oppilaskuntien hallitukset, alueelliset lasten parlamentit ja nuorisovaltuustot välittävät lasten ja nuorten näkökulmia, toiveita ja ehdotuksia kunnan päättäjille. Lapsivaikutusten arvioimiseksi lapsia ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorille tulee varata mahdollisuuksia osallistua paikallista nuorisotyötä sekä nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden valmisteluun.

Lue lisää osallisuuskasvatuksesta

Seinämaalaus Hammaslahden koulussa

Joensuulaisessa Hammaslahden koulussa yhdessä tekemisellä on pitkät perinteet. Oppilaat ja vanhemmat ovat tehneet mm. värikästä taidetta koulun lähiympäristöön. Isoihin seinämaalauksiin maalattiin tulevaisuuden eläimiä. Apua saatiin myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijoilta. 

Osallisuus on 

Osallisuus on muutakin kuin demokraattista osallisuutta. Lasten ja nuorten osallisuuden edistämistä voidaan tarkastella vaikuttamisen ja sosiaalisen osallisuuden näkökulmista (Kiilakoski 2008). Näistä ensin mainittu ulottuvuus liittyy lasten vaikuttamismahdollisuuksiin heitä koskevassa päätöksenteossa yhteisöissään ja jälkimmäinen kytkeytyy sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen, yhteisöllisyyteen, yhdenvertaisuuteen sekä syrjäytymisen ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn.
Tällöin keskeisiä kysymyksiä lasten osallisuudesta ovat esimerkiksi: miten oppilaskuntatoimintaa kehitetään niin, että toiminnassa voivat olla osallisina myös erityistä tukea tarvitsevat tai monikulttuuriset lapset? Miten varmistetaan, että jokainen lapsi tai nuori tuntee koulussa, perheessä ja asuinalueellaan kuuluvansa joukkoon yhteisönsä arvostettuna jäsenenä?

Opiskelija- ja oppilashuoltolaki antaa mahdollisuuden vahvistaa vanhempien ja lasten osallisuutta esimerkiksi oppilashuoltoryhmän jäsenyyden kautta. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä voi vaikuttaa ja suunnitella toimia osallisuuden edistämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi kouluyhteisössä.

Vanhempainyhdistysten rooli oppilaskuntatoiminnassa

Tutkimusraportti

Valosa logo

Tutustu VALOSA - Vanhemmat 7–13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä hankkeen tuotoksiin täällä.

 

Mitä osallisuus on? 

Tutustu aiheeseen kasvun kumppanit verkkopalvelussa

Lapsella on oikeus osallistua ja vaikuttaa ikätasonsa mukaisesti

Lapsen oikeuksien sopimus (unicef.fi)

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 - 2015

Lataa ohjelma tästä

Työkalupakki oppilaskunnan ohjaavalle opettajalle

omaoppilaskunta.fi

Oppilaskunnat edistävät oppilaiden yhteistoimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia

Perusopetuslaki

Nuoria on kuultava ja heillä pitää olla mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn

Nuorisolaki

© Suomen Vanhempainliitto ry. Perustettu 1907. Ekstranet Palaute Sivukartta Opetushallitus Opetusministeriö RAY