Vanhukset ja nuoret ulkoilemassa

Kaurialan lukion nuoret, vanhemmat ja henkilökunta lähtivät yhdessä viemään iloa vanhuksille, antamalla heille aikaa ulkoiluiluun. Samalla keskusteltiin monesta asiasta. Nuorille oli tärkeää huomata, että myös lukion rehtori ja opettaja olivat lähteneet mukaan yhteiseen tempaukseen. Ilona Suoranta Kaurialan lukiosta kertoo ulkoilupäivästä.

Osa Kaurialan lukion väestä vietti lauantai 5.9.2009 reilun tunnin iltapäivällä Voutilakeskuksessa ulkoiluttamassa vanhuksia. Mukana oli koulumme rehtori Tuomo, Katja-opettaja, vanhempia sekä muutama oppilas. Itselleni oppilaan näkökulmasta oli mukavaa nähdä myös rehtorin ja opettajan osallistuvan tempaukseen. Tällöinhän he toimivat, eivätkä vain puhu.

Usein ajatellaan, etteivät nuoret välitä vanhuksista. Tämä ei kyllä ollut totta tässä tempauksessa-mukana olleet oppilaat osallistui ulkoilutukseen aktiivisesti. Toki olisin toivonut, että paikalle olisi ilmaantunut enemmänkin väkeä, jotta useampi vanhus olisi päässyt ulos, heille kun ulkoilu ei ole itsestäänselvyys tai jokapäiväinen toiminta. Toisaalta olin tyytyväinen, että 15 vanhusta pääsi ulos raikkaaseen alkusyksyn ilmaan.

Vaikka tuuli oli pyörätuolissa istujille hieman kylmä, ei tämä menoa haitannut. Matkan aikana ihailimme kauniita peltomaisemia, hyvin kasvatettuja puutarhoja omenapuineen sekä alkusyksyn värejä. Itse ajattelin, että eihän tästä tule mitään, kun ei keksi mitään juteltavaa. Olin väärässä, sillä juttu lensi ja aika kului kuin siivillä. Ja välillä tietysti vain ihailtiin maisemia kaikessa hiljaisuudessa. 

On se kummallista, miten paljon yksi asia voi muuttaa ajatteluvinkkeliä. Kun äitini kertoi ilmoittaneensa minut kanssaan kyseiseen tempaukseen, olin hieman epäröivä. Olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt kokemuksesta ja tyytyväinen, että lähdin mukaan. Lupasin jopa mennä uudelleen ulkoiluttamaan Voutilakeskuksen väkeä. Ystäväni lupautuivat myös mukaan.

Toivon siis, että muutkin koulut ottavat mallia meistä ja ryhtyvät puheista tekoihin!  Jos vaikka jokaisesta Suomen koulusta noin 20 oppilasta ja opettajia osallistuisi paikallisten vanhusten ulkoiluttamiseen, olisi sillä suuri merkitys vanhusten elämään. Varsinkin, kun hoitajat ovat kiireisiä töissään, eikä heillä ole aikaa ulkoiluttaa vanhuksia.

Uskon, että tällaiset pienet asiat vaikuttavat vanhusten elämään suuresti. Itsekin kuulin monet kiitokset kyseisen tempauksen jälkeen. Tehdään siis voitavamme näillä meille pienillä teoilla, heille suurilla asioilla ja aletaan välittämän niistä ihmisistä, joita saamme kiittää täällä olostamme ja hyvinvoivasta Suomesta!

Ilona Suoranta
Kaurialan lukio, Hämeenlinna