Ennakoivaa vanhemmuutta Sauvossa

Varsinais-Suomessa Sauvon koulun vanhempainyhdistys käynnisti projektin, jossa päivitetään aiemmin yläasteella käytössä ollut vanhempainsopimus kaikille ikäluokille sopivaksi.

Sauvon koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajan Henna Junttilan mukaan tarkoituksena on tehdä sopimus vanhempien, oppilaiden ja koko koulun henkilökunnan välisen vuoropuhelun työvälineeksi. Vanhempainsopimuksessa on kyse vanhempien laatimasta vapaaehtoisesta sopimuksesta. Se sisältää suosituksia esimerkiksi nuorten kotiintuloajoista ja liikennekäyttäytymisestä.

- Pelisäännöt sovitaan vanhempien kesken mutta niiden noudattamisen kannalta on tärkeää, että vanhemmat keskustelevat sopimuksen sisällöstä lastensa kanssa, kertoo Henna Junttila.

Prosessia käynnistämään vanhempainyhdistys kutsui marraskuussa Sauvon koulukeskukseen perheterapeutti Sauli Airikan, joka pohjusti asiaa käsittelemällä ennakoivaa vanhemmuutta.

- Hänen alustuksensa oli mainio. Oli upeaa kuunnella käytännön arkitilanteita hyvin tuntevaa puhujaa, joka löysi ilon ja huumorin vaikeidenkin kasvatustilanteiden helpottajana, toteaa Junttila.

Lapsi tarvitsee aikuista

Illassa puhuttiin mm. siitä, miten vanhemmilla on vielä 7-12-vuotiaisiin lapsiinsa vahva elämän opettajan rooli. Ruoka, lepo ja virikkeet ovat alakouluikäisen lapsen elämässä tärkeitä elementtejä, mutta pahimmillaan ruoka on epäterveellisiä välipaloja, lepoa on liian vähän ja virikkeitä aivan liikaa.

- Airikka painotti, että lapsen elämää koskevat valinnat ovat aikuisen vastuulla, ja valinnoilla on merkitystä lasten tulevaisuuden kannalta.

Aikuisen rooli muuttuu lapsen kasvaessa.

- Airikan mukaan vanhempien lasten kanssa on tärkeää asettua ihmettelemään, mitä lapseni haluaa minulle kertoa. Saarnat ja moralisoiva vakuuttaminen menevät huonosti perille 13-16-vuotiaan lapsen kanssa. Mahdottomille asioille aikuisen on osattava sanoa ei, mutta muutoin kannattaa käyttää omaa vuorovaikutusosaamistaan. Aikuisen tehtävä on olla käytettävissä ja turvallinen vastaroolissaan, joitta nuori saa kapinoida, etsiä ja pohtia omia elämänkysymyksiään.

Rajoja tarvitaan

Alustuksen jälkeen vanhemmat työskentelivät vertaisryhmissä. Toisessa ryhmässä pohdittiin, mitä  7-12-vuotiaan lapsen perustarpeista huolehtiminen tarkoittaa käytännössä, mitä se edellyttää vanhemmilta ja millaisia esteitä kohdataan.

- Keskustelimme esimerkiksi sopivista ikärajoista ja totesimme, että voisimme toimia rohkeammin oman käsityksemme mukaan. Harkitut ja perustellut kiellot ei lasta vahingoita. Vaihdoimme myös ideoita siitä, mitä mukavaa ja tarpeellista tämän ikäisten kanssa on hyödyllistä tehdä, kokea ja kokeilla, kertoo Henna Junttila.

Toisessa ryhmässä pohdittiin 13-16-vuotiaiden lasten vanhempana olemista, ja keskustelua käytiin mm. rajojen asettajan vaativasta tehtävästä.

- Ryhmässä löydettiin paljon asioita, joista on sovittava tiukasti tai aikuisena jopa määrättävä. Tämä kirvoitti myös vaihtamaan ajatuksia siitä, miten nuori kokee rajat, kokeilee ja uhmaa niitä. Keskusteltiin sopivista rajoista ja siitä, mitä sovitaan perheen kesken, mitä laki määrää ja mihin kannattaa sitoutua koko kylän voimin.

Sauli Airikan selkeä neuvo vanhemmille oli se, ettei lasta saa päästää kasvamaan karkuun. Lapsen kuuluu tehdä kotona asioita. Lapsen kanssa tulee viettää aikaa: lapsiperheaika on tärkeätä elää niin, ettei ole aikuisena juoksemassa lapsensa perässä vaan aktiivisena aikuisena vaikuttamassa nuoren myönteiseen kehitykseen.

Prosessi jatkuu

Marraskuun tapahtumassa kehiteltyjen materiaalien työstämistä on tapahtuman jälkeen jatkettu työryhmässä, joka pyrkii saamaan asiat selkeästi ja keskusteluun innostavasti paperille. Tarkoituksena on saada Koko kylä kasvattaa -ajatus alkaa elämään sauvolaisten ihmisten teoissa.

- Olemme tiedottaneet tekemisistämme laajasti kunnan eri viranhaltijoille, luottamushenkilöille ja yhteistyökumppaneille, ja olemme jo saaneet esimerkiksi yrittäjiä, paikallisen pankin ja muutaman yksittäisen henkilön tukemaan työtämme taloudellisesti. Myös seurakunta ja kunta on haastettu mukaan.

Vanhempainsopimuksen päivitysprosessi kestänee kokonaisuudessaan vuoden. Sopimus pyritään saamaan kevään aikana siihen kuntoon, että sitä voidaan ensi syksynä jakaa koteihin. Laajemmastakin käytöstä on ollut jo puhetta.

- Neuvottelemme Suomen Vanhempainliiton kanssa ja tutkimme työmme käyttökelpoisuutta muiden vanhempainyhdistysten työssä, Henna Junttilan kertoo.