Tutkimuksia ja julkaisuja

Lasten mediabarometri 2011
7-11 -vuotiaiden lasten mediankäyttö ja kokemukset mediakasvatuksesta (toim.  Saara Pääjärvi)

Mediakasvatuseura ry:n opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin 7-11 -vuotiaiden lasten mediankäyttöjä ja kokemuksia mediakasvatuksesta.

Tutkimuksen mukaan mediankäyttö on  olennainen osa alakouluikäisten lapsuutta nykypäivän Suomessa. Lapset käyttävät medioita monipuolisesti. Valtaosa kaikista vastaajista katsoi televisiota tai kuvatallenteita ja pelasi digitaalisia pelejä vähintään viikoittain. Yli puolet lapsista myös luki kirjoja tai sarjakuvia, käytti internetiä ja kuunteli radiota tai muuten musiikkia ainakin kerran viikossa. Jo ensimmäisen luokan oppilaista valtaosa oli opetellut käyttämään kännykkää, kuvatallenteiden katseluvälinettä, kameraa ja internetsivuja. Alakoulun aikana havaittiin tapahtuvan selkeä käyttäjäsukupolven muutos suhteissa mediaan, kun viidesluokkalaisten mediankäytöt muistuttivat jo enemmän nuorten kuin lasten käyttöjä.

Lasten mediankäytössä on selviä eroja myös ikäryhmien sisällä. Esimerkiksi tyttöjen ja poikien mediankäytöissä oli kaikissa ikäryhmissä selviä eroja niin käyttömäärissä kuin suosikkisisällöissäkin. Mielekäs mediakasvatuksen toteutus vaatiikin sisältöjä, joita voi kohdentaa erilaisille käyttäjäryhmille sopivaksi.

Lapset hyväksyvät mediankäyttönsä säätelyn

Lähes kaikissa perheissä oli mediankäyttöön liittyviä sääntöjä ja valtaosa lapsista piti näitä sääntöjä kotonaan sopivina. Suurimman osassa perheitä lapsen mediankäytöstä myös keskustellaan. Lapsia opettivat mediavälineiden käytössä tavallisesti vanhemmat, mutta erityisesti pojat opettelivat käyttöä myös itsenäisesti. Koulun osuus mediavälineiden käytön opettelussa oli hyvin pieni. Suunnitelmallista opetusta koulun taholta kuitenkin tarvittaisiin, jotta oppilailla olisi entistä tasa-arvoisemmat mahdollisuudet toimia nykyisessä mediaympäristössä.

Lasten mediabarometri 2010: 0-8 -vuotiaiden mediankäyttö Suomessa

Tutkimusraportissa kuvataan kuinka mediakulttuuri on osa lasten arkea jo varhaisesta iästä lähtien. Tutkimuksen mukaan lasten median käyttö alkaa jo vauvana. 0-2 -vuotiaat lapset kuuntelevat pääosin kirjoja, radiota ja äänitteitä. Lapsen oma mediamaku alkaa muotoutua 3-4 -ikävuoden paikkeilla ja samaan aikaan tyttöjen ja poikien ohjelmamaku alkaa vähitellen eriytyä. Mediaan liittyvät hyvän olon tunteet ja median tuottama ilo yhtä lailla kuin jännityskin ovat lapsille merkityksellisiä. 

Tutkimuksessa kirjat ja televisio olivat myös 5-6 -vuotiaiden useimmiten käyttämät mediat. Tyttöjen ja poikien makuerot mediasuosikeissa tarkentuvat 5-6 -vuotiaina. Kaikkia tutkimuksessa mukana olleita medioita käytetään paljon jo 7-8 -vuoden iässä. Suurin muutos nuorempiin ikäluokkiin verrattuna on digitaalisten pelien pelaamisen, internetin käytön ja kännykänkäytön nopea yleistyminen.

Mediakasvatusseura ry:n toteuttamassa Lasten mediabarometri -tutkimuksessa 0-8-vuotiaiden lasten mediankäyttöä selvitettin haastattelemalla lapsia ja havainnoimalla heidän mediaympäristöään sekä lasten vanhemmille suunnatulla kyselyllä, johon vastasi 743 perhettä.

Lasten mediabarometri 2010  ja muut Mediakasvatusseuran julkaisut ovat ladattavissa osoitteessa Mediakasvatuseuran julkaisuja.

Mediakasvatus suomalaisperheissä - Viestintäviraston seurantatutkimus

Viestintäviraston seurantatutkimuksessa selvitettiin vanhempien tietämystä lasten kehitykselle haitallisten tv-ohjelmien lähetysajoista ja ikärajamerkinnöistä. Lisäksi tutkittiin vanhempien näkemyksiä lastensa mediasuhteesta, perheiden mediakasvatuskäytäntöjä ja asenteita käytäntöjen taustalla.

Lasten kehitykselle haitallisten tv-ohjelmien sääntelyssä tärkein väline - ohjelmien lähetysaikoja koskevat aikarajat - on vähiten tunnettu lasten vanhempien keskuudessa. Spontaanisti parhaiten muistetaan K-merkinnät, kun taas ohjelmia edeltävät kuulutukset ja ohjelmien myöhäisemmät lähetysajat muistetaan harvemmin.

Ennakkokuulutukset sekä K15- ja K18-ikärajamerkinnät muistetaan parhaiten, kun vanhemmille luetellaan suojelukeinoja.

Tutkimusjulkaisu ja lisätietoa aiheesta viestintäviraston sivuilla. 

Selvitys lasten ja nuorten mediamaailmasta 2008

Selvitys antaa hyvän yleiskuvan 3-18 vuotiaiden lasten ja nuorten mediamaailmoista vanhemmille, kasvatus- ja media-alan ammattilaisille ja kaikille, jotka haluavat tietää enemmän tämän päivän lapsuudesta.

Selvityksen ovat koonneet Sonja Kangas, Anniina Lundvall ja Sara Sintonen.

Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa

Selvitys lasten ja nuorten pelimaailmoista 2009

Digitaalisiin peleihin keskittyvä raportti osoittaa mm. ettei vanhemmilla ole riittävästi tietoa lastensa pelaamisesta, tai he eivät pidä pelaamista tärkeänä asiana kasvatuksellisesta näkökulmasta. Todellisuudessa pelit ovat kuitenkin merkittävä osa lapsen sosiaalista toimintaympäristöä, ja parhaimmillaan pelit voivat jopa tukea lapsen kehitystä ja kasvua. Lapset myös toivovat, että vanhemmat pelaisivat yhdessä heidän kanssaan.

Selvityksen ovat koonneet Sonja Kangas, Anniina Lundvall ja Tommi Tossavainen.

Lasten ja nuorten pelimaailma pähkinänkuoressa

Suurin osa nuorista toivottaa aikuiset tervetulleiksi omiin verkkoyhteisöihinsä

Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Helsingin nuorisoasiainkeskuksen koordinoima Netari.fi-hanke, Oulun nuorisoasiainkeskuksen Seudullinen virtuaalinuorisotyön hanke ja Oulun poliisi toteuttivat kyselyn, joka selvitti IRC-Galleriaa käyttävien nuorten mielipidettä ja tarvetta keskustella reaaliaikaisesti poliisin ja nuorisotyöntekijöiden kanssa internetissä.

Kyselyyn vastasi muutaman päivän aikana 7505 13-17-vuotiasta nuorta. 45 prosenttia vastanneista ilmaisi, että heille on tärkeää tai erittäin tärkeää, että IRC-Galleriassa on läsnä myös turvallisia aikuisia. Vähemmistö (15 %) nuorista ajatteli, että IRC-Galleria on tarkoitettu ainoastaan nuorille, eikä aikuisille ole IRC-Galleriassa tarvetta. Ohessa raportti kyselystä.

IRC-Galleria-kysely