Tutkimuksia ja julkaisuja

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.) Valtion liikuntaneuvosto. 

LIITU-tutkimuksessa kerätään koko maan kattavasti tietoa ajassa tapahtuneista muutoksista 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudesta, liikuntakäyttäytymisestä ja passiivisesta ajanvietosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä.

Tutkimusraportti

LIITU-tutkimuksen päätuloksia

  • Kolmaosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen; liikunta-aktiivisuus vähenee iän myötä selvästi edelleen. Suomalaiset lapset ja nuoret viettävät yli puolet valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makuulla. Reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen he käyttivät vain kymmensosan ajasta. Reipas ja rasittava liikkuminen oli vanhemmissa ikäryhmissä selvästi vähäisempää kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Pojat liikkuivat reippaasti ja rasittavasti enemmän kuin tytöt.
  • Lasten ja nuorten lähielinpiirien tulisi olla mahdollisimman omavaraisia liikuntapaikoiltaan. Monipuoliset ja maksuttomat lähiliikuntapaikat palvelevat liikunnan edistämistä parhaiten.
  • Urheiluseurat tavoittavat lähes yhdeksän kymmenestä 9-15-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta ja lähes kaksi kolmasosaa osallistuu toimintaan parhaillaan. Urheiluharrastus aloitetaan entistä nuorempana ja yhteen lajiin keskittyminen ja kilpaileminen luonnehtivat toimintaan osallistumista.
  • Lapset ja nuoret kokevat itsensä pääosin päteviksi liikkujiksi. Liikunnan kalleus ja vaikea saavutettavuus estävät heitä liikkumasta enemmän.
  • Vanhempien ja kavereiden liikunnallisella tuella on yhteys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Liikuntaharrastusten ylläpitämiseksi tarvitaan läheisten monipuolista tukea kaikissa ikävaiheissa, myös murrosiässä.
  • Välitunneilla yläkoululaiset liikkuvat vähemmän ja istuvat enemmän kuin alakoululaiset. Koululaisista neljäsosa osallistuu välituntitoiminnan suunnitteluun.
  • Koulumatkat kuljetaan pääasiassa kävellen tai pyörällä, mutta kulkeminen voisi olla aktiivisempaa talvisin.
  • Kiusaaminen ja syrjintä varjostavat lasten ja nuorten liikunnan harrastamista.
  • Pojat ovat liikunnallisesti aktiivisempia kuin tytöt toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten joukossa. Paikallaanoloa kertyi eniten liikkumisessaan vaikeuksia kokevilla pojilla.

Suomen koululaisten liikunta kansainvälisessä vertailussa: Liikaa ruutuaikaa, plussana aktiiviset koulumatkat

Suomessa lapset ja nuoret kulkevat lyhyet koulumatkat omin voimin kouluun - tavallisimmin pyöräillen tai kävellen - selvästi useammin kuin vaikkapa Irlannin, Kanadan tai Australian koululaiset. Istumista ja ruutuaikaa sen sijaan kertyy suomalaisille koululaisille huolestuttavan paljon.

Ensimmäinen kooste Suomen lasten ja nuorten liikunnan tilasta

Suomi on mukana 14 maan kesken tehdyssä lasten ja nuorten liikuntavertailussa. Näihin katsauksiin on nyt ensimmäistä kertaa koottu yhtenäisellä tavalla tiedot lasten liikunnasta ja sen tukemisesta eri maissa. Suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän, sillä kyselytutkimusten mukaan vain neljäsosa nuorista täyttää fyysisen aktiivisuuden suosituksen eli liikkuu reippaasti vähintään 1-2 tuntia päivässä. Varsinkin istumista ja ruutuaikaa kertyy suomalaiskoululaisille selvästi liikaa.

Suomi poikkeaa kansainvälisessä koulumatkavertailussa muista vertailussa mukana olevista länsimaista

Suomessa koulumatkat kuljetaan yleisesti kävellen, pyöräillen tai muulla aktiivisella tavalla. Suomessa 75 % koululaisista kulkee omin voimin kouluun 1-3 kilometrin matkoilla - kansainvälisessä vertailussa samoihin lukuihin yltävät vain Mosambik ja Nigeria. Esimerkiksi Australiassa, Kanadassa ja Irlannissa vastaavat luvut ovat alle 40 % ja Yhdysvalloissa alle 20 %.

- Koulumatkojen kulkeminen onkin luonteva ja hyvä tapa lisätä lasten ja nuorten päivittäistä fyysistä aktiivisuutta, arvioi tiedonkeruun koordinoinnista vastannut professori Jarmo Liukkonen Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitokselta.
- Pyöräily tai kävely koulumatkoilla voi usein olla myös kavereiden kanssa vietettyä aikaa.

Tulevaisuudessa seurataan lasten ja nuorten liikunnan kehityssuuntia

Jatkossa vastaavanlainen tilannekatsaus lasten ja nuorten liikunnasta tullaan julkaisemaan säännöllisesti. Näin saadaan tietoa siitä, mihin suuntaan fyysisen aktiivisuuden eri osa-alueet ja niiden tukeminen Suomessa kehittyvät sekä esitetään suosituksia toimenpiteistä ja osoitetaan alueita, joista kaivataan lisää tietoa.

- Lasten ja nuorten liikkumisen lisäämisessä ei aina ole kyse suurista ja kalliista toimenpiteistä. Asioiden huomaaminen ja pienet teot ratkaisevat usein yllättävänkin paljon. Aina ei tarvitse kulkea autolla, opettajat voivat auttaa oppilaita keskittymään opetukseen katkaisemalla pitkäaikaista istumista oppitunneilla pienillä konsteilla, välituntien viettotavoissa oppilaat itse usein keksivät parhaat ideat toiminnallisuuden lisäämiseen, tutkimusjohtaja Tuija Tammelin kertaa valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman kokemuksia.

Tiedote Jyväskylän yliopisto, LIKES-tutkimuskeskus ja Liikkuva koulu -ohjelma 20.5.2014.

Lisätietoja:
Tilannekatsaus Suomen lasten ja nuorten liikunnasta: Finnish Report Card 2014 on Physical Activity for Children and Youth.
Suomen tilannekatsauksen ovat julkaisseet yhteistyössä Jyväskylän yliopisto, LIKES-tutkimuskeskus ja Liikkuva koulu -ohjelma.


Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen on kallistunut

Raportissa kuvataan 6-18 -vuotiaiden lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kustannuksia 13 eri liikuntalajissa. Lajeja ovat golf, hiihto, jalkapallo, jääkiekko, koripallo, pesäpallo, ratsastus, salibandy, taitoluistelu, tanssi, uinti, voimistelu ja yleisurheilu. Lajit vastaavat harrastajamääriltään yli 80 prosenttia suomalaisten lasten ja nuorten liikuntaharrastuksista seuroissa. Kilpaurheilun ja harrasteliikunnan kustannukset esitetään raportissa erikseen.

Raportti osoittaa, että liikunnan harrastaminen seuroissa on kallistunut. Harrasteliikunta on kallistunut jonkin verran. Sen sijaan niiden lajien kilpaurheilu, joissa harrastusintensiteetti on kasvanut selvästi, on kallistunut paljon, jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi. Harrastuskaudet ovat pidentyneet ja vuosittaisten harrastuskertojen määrä on lisääntynyt. Usean liikuntalajin harrastaminen kilpailumielessä on tullut mahdottomaksi jo 11-14 -vuotiaille. Jos murrosikäisellä ei ole mahdollisuutta harrastaa lajiaan seuratoiminnassa noin kaksi kertaa viikossa, puhutaan tutkijan mukaan throw-out- ilmiöstä: seurat käytännössä heittävät suuret määrät vielä lajista kiinnostuneita nuoria pois harrastuksesta ja lajitoiminnasta.

Drop-out vai throw-out?; Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista
Kari Puronaho
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:5 


Matkalla kouluun. Peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen

Selvitykseen on koottu perustiedot Suomen peruskoululaisten koulumatkoista, koulukuljetuksista ja koulumatkaliikuntaan vaikuttavista tekijöistä sekä kootaan yhteen aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta. Julkaisu on osa valtakunnallista Liikkuva koulu -ohjelman raportointia. 

Koulumatkaliikuntaa voidaan kouluissa edistää esimerkiksi teemaviikoilla, keskustelemalla aiheesta vanhempainilloissa, tekemällä koulumatkakartoituksia tai kokeilemalla Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -toimintaan. Koulussa voidaan sopia koko lukuvuodeksi tietty viikonpäivä, jolloin oppilaita ja henkilökuntaa eityisesti kannustetaan tulemaan kouluun aktiivisella kulkutavalla. Lisäksi koulun olosuhteiden järjestäminen aktiivista koulumatkaa suosiviksi on oleellinen osa koulumatkaliikunnan edistämistä. Esimerkiksi pyörien ja pyöräilykypärien säilyttämiselle on hyvä varata tila. 

Salla Turpeinen, Laura Lakanen, Harto Hakonen, Eino Havas ja Tuija Tammelin
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. 2013.


Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö julkaisivat syksyllä 2013 "Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020."

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kehittämisen linjauksiksi on valittu seuraavat kokonaisuudet:

1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa.
2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa.
3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.
4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Linjausten visio vuoteen 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana.

Linjausten toimeenpanon koordinoinnista vastaavat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja UKK-instittuutti.

Tutustu julkaisuun tästä.


 

© Suomen Vanhempainliitto ry. Perustettu 1907. Ekstranet Palaute Sivukartta Opetushallitus Opetusministeriö RAY