Selaa arkistoa

Anne Pakarinen, 11.01.2018

Vanhempainilta Caymansaarilla


- Suomesta! Miksi halusitte pois Suomesta? kysyy moni täällä Caymansaarilla.

Tulimme, kun tuli tilaisuus viettää erilainen vuosi englanninkielisessä maassa ja näinkin erilaisessa kuin Suomi. Vuosi on vielä kesken, mutta muutaman kokemuksen voin jakaa, jos niistä vaikka on iloa muillekin.

Grand Caymanilla on paljon kouluja, joista karkeasti sanottuna puolet on yksityisiä ja puolet julkisia kouluja. Lisäksi monet vanhemmat opettavat lapsiaan kotikoulussa. Kokemuksemme rajoittuvat yhteen kouluun sekä yhteen ammattiopettajien pitämään kotikouluryhmään.

Vanhempainilta

Vanhempainiltaan oli kutsuttu kaikki koulun vanhemmat. Saliin tullessa piti käydä ruksaamassa luokkien listoista, ketä lapsia edustaa. Parhaiten edustettuna olleelle luokalle oli tiedossa jäätelökestit. Tämä idea voisi toimia Suomessakin?

Vanhempainillan aluksi paikallinen perheitä tukeva viranomainen piti hyvän esityksen sosiaalisen median vaaroista. Selkeä, rauhallinen esitys pysäyttävine esimerkkivideoineen oli minullekin oikein avartava kokemus. Tämän tapainen pieni muistutus sopisi Suomessakin vanhempainillan alkuun, jolloin sen useammat näkisivät ja etenkin panisivat korvan taakse. Videon voima oli melkoinen, sillä vieläkin se muistuu mieliin.

Koko koulun yhteisessä vanhempainillassa esiteltiin myös paikallisen "Wilman" ominaisuuksia sekä lopuksi sai esittää kysymyksiä rehtorille. Suuri osa puhujista oli hyvin tottuneita esiintyjiä ja heitä oli ilo kuunnella. Kokonaisuudessaan vanhempainilta kesti vain tunnin.

Erikoinen "Wilma"

Paikallinen sähköinen reissuvihko on monessa apuna, vaikkakin opettajat lähettävät viestinsä suoraan sähköpostiin. Wilmassa voi kuitenkin esimerkiksi varata etukäteen pienimmille oppilaille maksullisia lounaita. Isommat oppilaat voivat itse valita kanttiinissa, mitä ottavat, jos ottavat.

Wilmassa on nähtävillä myös lähes kaikkien koulun oppilaiden nimet ja vielä vanhempien yhteystiedot! Monilla toki lukee osoitteena postilokero-osoite, mutta hyvin monilla on tiedoissa puhelinnumero. Toki numeron perusteella täällä ei voi sanoa, onko kyseessä lankapuhelinnumero vai kännykkänumero. Tietonsa voi poistaa näkyvistä, mutta melkein kaikilla ne ovat näkyvissä. Suomessa tämän oppilaiden nimien ja yhteystietojen listaamisen varmasti monikin seikka kieltää, mutta olisihan se mukava, jos sellaiset tiedot voisi vapaaehtoisesti julkistaa.

Vanhempainvartit

Palautetta koulutyöskentelystä voi toki kysyä milloin vain, mutta erityinen palautepäiväkin on järjestetty. Sinä päivänä koulu loppuu klo 12 ja kello 13.30-17.30 voi lapsen kanssa mennä monitoimisaliin tapaamaan kunkin aineen opettajaa. Tämä siis koskee isompia oppilaita, joilla on aineenopettajat. Mielenkiintoinen vaihtoehto ja saattaisi olla jännä kokemus Suomessakin. Nythän luokanohjaaja kertoo palautteen muilta opettajilta vanhempainvartissa. Tarina voi värittyä tässä vaiheessa.

Pienen ryhmän etu

Vielä haluan mainita, että yksi lapsistani ei mahtunut kouluun, mutta pääsi oman ikäistensä ryhmään kotikouluryhmään. Ryhmässä on ollut neljä oppilasta, joten opetus on ollut hyvin yksilöllistä. Erittäin positiivinen yllätys on ollut, että pienessä ryhmässä paine tehdä läksyt on kova kuin myös, että yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja lapsen taidot huomataan ja häntä pystytään kannustamaan. Tosin läksyjäkin annetaan täällä välillä todella paljon, mutta kotikoululaisen kohdalla on tapahtunut suuri harppaus yrittämisessä, kun osa matematiikan tehtävistä ovat olleet melkoisia älypähkinöitä, joita hän on miettinyt kotona kauankin. Varmasti älyllisestä pinnistelystä on hyötyä. Ehkä lapset Suomessakin kaipaisivat lisää haasteita, vaikkapa lisätehtäviksi, jos niiden tekeminen olisi vain jotenkin coolia.

Tässä oli hyviä puolia. Huonoja sitten onkin melkoinen liuta, mutta päällimmäisenä sanottakoon vain, että en jää kaipaamaan kouluun autolla kuskaamista tai kymmenien koulutarvikkeiden hankkimista tai lounaseväiden tekemistä. Tai liian vaikeita kotitehtäviä tai esitelmiä, jotka luultavasti vanhemmat tekevät valmiiksi lapsilleen.

 

Anne Pakarinen

Kirjoittaja on tällä hetkellä lomaileva vanhempaintoimikunta-aktiivi

© Suomen Vanhempainliitto ry. Perustettu 1907. Ekstranet Palaute Sivukartta Opetushallitus Opetusministeriö RAY