Kodin ja koulun yhteistyö uudessa opetussuunnitelmassa - tarkistuslista vanhemmille

Kodin ja koulun yhteistyötä käsitellään opetussuunnitelmassa omana erillisenä osiona. Sen lisäksi vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö nousee esiin monissa muissa luvuissa ja kohdissa. Seuraavaan on koottu asioita, joita kodin ja koulun yhteistyöstä tulisi uudessa opetussuunnitelmassa avata. Esiin nostetut asiat pohjautuvat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, joiden pohjalta paikallinen opetussuunnitelma on laadittu.

Kodin ja koulun yhteistyö

Uudessa opetussuunnitelmassa vanhempien osallisuus koulun toiminnassa ja sen kehittämisessä on tärkeä osa koulun toimintaa. Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön oppimista, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Kodin ja koulun yhteistyötä käsitellään opetussuunnitelmassa omana lukunaan. Luvusta tulisi löytyä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet?
  • Miten kodin ja koulun yhteistyötä tehdään oppilaan, luokan, koulun ja kunnan tasoilla?
  • Huomioidaanko yhteistyössä erilaiset perheet ja heidän tarpeensa?
  • Miten kodin ja koulun välinen viestintä toteutetaan?
  • Mistä koulun toimintaan ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista koulun tulee tiedottaa vanhemmille?
  • Miten kodin ja koulun yhteistyötä tehdään oppilaan koulupolun nivelvaiheissa (koulun aloitus, alakoulusta yläkouluun siirtyminen, toiselle asteelle siirtyminen)?
  • Miten vanhemmat ovat mukana koulun toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa?
  • Miten koulu tukee vanhempien keskinäistä yhteistyötä (vanhempaintoiminta, vanhempainyhdistystoiminta)?

Mitä konkreettisemmin kodin ja koulun yhteistyötä on käsitelty, sitä paremman tuen se antaa koululle, opettajille ja vanhemmille kodin ja koulun yhteistyön toteuttamiseen. Mikäli kodin ja koulun yhteistyötä koskevat linjaukset eivät aukea vanhemmille, kannattaa niistä antaa rohkeasti palautetta.

Oppimisen arviointi

Yhteistyö vanhempien kanssa on osa hyvää arviointia. On tärkeää, että vanhemmille esitellään arvioinnin keskeiset periaatteet ja käytännöt, ja vanhemmat saavat riittävän usein tietoa lapsen opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Kodin ja koulun yhteistyön näkökulmasta oppimisen arviointia koskevasta luvusta tulisi löytyä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Esitelläänkö vanhemmille oppimisen arvioinnin periaatteet ja käytännöt?
  • Miten koteihin välitetään tietoa oppilaan opintojen edistymisestä?
  • Miten arvioinnissa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa, erityisesti koulupolun nivelkohdissa (2., 6. ja 9. vuosiluokan päättyessä)?
  • Miten vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä, jos lapsi jää jälkeen opinnoissa tai on jäämässä luokalle?

Myös opettajan, oppilaan ja vanhempien käymät keskustelut voivat olla osa arviointia ja antavat tietoa oppilaan tilanteesta.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kodin ja koulun yhteistyön merkitys korostuu, kun lapsi tarvitsee oppimiseen ja koulunkäyntiin tukea. Vanhemmat tarvitsevat tietoa käytössä olevista tukimuodoista ja heidän tulee olla mukana arvioitaessa ja suunniteltaessa lapsen tuen tarvetta. Oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevassa luvussa tulisi avata seuraavia asioita:

  • Miten toimitaan, kun huoli oppilaan oppimisesta koulussa tai kotona herää?
  • Esitelläänkö vanhemmille tuen kolmiportaisuus (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) ja käytettävissä olevat tukimuodot?
  • Esitelläänkö vanhemmille oppilasta koskevien tietojen saantiin, luovuttamiseen ja salassapitoon liittyvät asiat?
  • Miten vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä oppilaan tuen tarvetta arvioitaessa ja tukea suunniteltaessa?

Vanhempiin tulee olla yhteydessä heti, kun tuen tarve koulussa havaitaan.

Lisäksi tehostetun ja erityisen tuen osalta on säädetty erikseen tilanteista, joissa tulee tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa (ks. tarkemmin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014).

Oppilashuolto

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaiden hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä lisäävää toimintaa koulussa. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Sen lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.

Yhteisöllinen oppilashuolto

Yhteisöllisessä oppilashuollossa seurataan, arvioidaan ja kehitetään koko kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia ja huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Kouluyhteisön ja oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja ja kehitetään toimintatapoja yhteistyössä oppilaiden ja vanhempien kanssa.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja vanhempien kanssa. 

On tärkeää, että vanhemmilla on edustus oppilashuoltoryhmässä ja vanhemmat ovat mukana tekemässä koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa.

Yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Oppilashuolto toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen vanhempansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset.

Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarvittaessa vanhemman suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.

Kun kysymys on peruskouluikäisestä lapsesta, Vanhempainliitto katsoo, että yksilöllistä oppilashuoltoa tulee lähtökohtaisesti tehdä niin, että oppilaan vanhemmat ovat siitä tietoisia ja sekä oppilas että vanhemmat ovat siinä mukana.


Kodin ja koulun yhteistyön näkökulmasta oppilashuoltoa koskevasta luvusta tulee löytyä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten vanhemmat ovat osallisina yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa?
  • Onko vanhemmilla edustus koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä?
  • Miten vanhemmat ovat mukana koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinnassa?
  • Miten vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä yksilöllisessä oppilashuollossa?

Myös näissä asioissa tulee tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa:

  • Vanhempien tulee voida osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta.
  • Keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista tulee tiedottaa vanhemmille.
  • Arvokeskustelut luovat perustan koulun opetus- ja kasvatustyölle. Vanhemmat osallistuvat arvokeskusteluihin.
  • Oppilaiden omien tietoteknisten laitteiden käytöstä sovitaan vanhempien kanssa.
  • Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan vanhempien kanssa.
  • Koulukuljetusjärjestelyistä tiedotetaan vanhemmille.
  • Koulun tulee ilmoittaa koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta kiusatun ja kiusaajan vanhemmille ja tarvittaessa tukea vanhempia asian selvittämisessä.
  • Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa.

 

Vanhempien osallisuus koulussa - mitä se voisi olla käytännössä?

Tutustu Vanhempainliiton vinkkeihin, mitä vanhempien osallisuus / kodin ja koulun yhteistyö voisi olla koulun arjessa.

 

 

 

 

© Suomen Vanhempainliitto ry. Perustettu 1907. Ekstranet Palaute Sivukartta Opetushallitus Opetusministeriö RAY