Selaa arkistoa

Isa Pelto, 24.04.2017

Pääseekö Jesse James ulos?


Elämme varsin teknologian siivittämää arkea, ja tämä on tehnyt leikistä nyky-yhteiskunnassamme arvoituksellisen ilmiön. Laitteiden hupikäyttö on vaikuttanut siihen, mitä lapset kokevat hauskana, viihdyttävä tai sosiaalisena; kavereita kun voi tavata somen ja online-pelien välityksellä, milloin tahansa. Nämä uudet leikin muodot ovat kuitenkin pulmallisia toteutustapansa tähden, sillä isossa osassa pelejä leikkiminen tapahtuu yksin, sisätiloissa istuen. Kun leikki siirtyy ruutuihin ja nettiin, kuuluu sanavarastoomme muun muassa termi "liikuntapommi". Samalla pohdimme lasten yksinäisyyttä ja nettikiusaamista.

Perinneleikit ovat vauhdikkaita, iloisia ja yhdessä kavereiden tai perheen kanssa jaettuja arjen kohtaamisia. Juuri niitä, joita myös Isämies elämässä -hankkeen vetäjä Topi Linjamaa pohti taannoin omassa blogivierailussaan. Leikkimaailma on kohtaamisen lisäksi tärkeä, sillä se on lapselle turvallinen ympäristö peilata minäkuvaansa ja kehittää tärkeitä sosiaalis-emotionaalisia taitojaan. Leikki luo alustan tunneskaalalle aina surusta iloon ja katkeruudesta ylpeyteen, ja näin lapsi oppiikin tärkeitä tunne-elämän eväitä, kuten empatiaa ja tunteiden säätelyä. Onpahan leikin todettu jopa auttavan päiväkoti- ja alakouluikäisen oppimista, sillä mielikuvitus on lapselle tärkeä ajattelun työkalu.

Yhteisen kokemuksen lisäksi perinteiselle leikille olennaista on liike, joka tekee leikistä tärkeän osan lapsen liikuntapiirakkaa. Suomalaislapset harrastavat urheilulajeja lähes eniten maailmassa, mutta läheskään kaikki lapset eivät ole seuratoiminnan piirissä. Vauhdikas yhteisleikki, kuten hippa välitunnilla tai koulun jälkeen ovat tärkeässä roolissa. Se antaa lapselle vahvan peruskunnon sekä motoriikan ja voimansäätelyn perusteet. Oletko koskaan ajatellut, että esimerkiksi nenähippa kehittää tasapainoa, taikurihippa kekseliäisyyttä, rumpuhippa voimaa, X-hippa ketteryyttä ja palloleikit koordinaatiota?

Me aikuiset olemme avainasemassa huolehtiessamme, että leikkimaailma pysyy lapselle avoimena. Voimme:

- arvottaa yhdessä tekemisen ja kokemisen arjessa työn, opiskelun ja tv:n katselun lisäksi

- säädellä netin ja pelikonsoleiden käyttöä koko perheen voimin

- kannustaa lasta osallistumalla uusiin leikkeihin yhdessä lapsen kanssa

- vaatiakin lasta osallistumaan leikkiin. Kokeilun jälkeen lapselle voi antaa kaksi vaihtoehtoa, joista valita mieluisin. On tärkeää säilyttää leikin valinnaisuus.

- innostaa lasta sopimaan leikkitreffejä pihapiirin ikätovereidensa kanssa. Myös syntymäpäivien ohjelman voi rakentaa leikkien ympärille.

Leikki on lapselle luontaista, mutta leikkituokio viihdyttää, virkistää ja liikuttaa myös meitä aikuisia! Milloin itse viimeksi leikit vaikkapa kirkonrottaa tai pelasit polttopalloa?

Näin kesän korvilla toivon, että perinneleikit löytävät teidän pihapiireihinne, niin arkeen kuin juhlaankin!

Leikkiterveisin, Isa

perinneleikit.fi
facebook.com/perinneleikit

 

Isa Pelto

Kirjoittaja on Perinneleikit Ry:n Leikki-Innovaattori.

© Suomen Vanhempainliitto ry. Perustettu 1907. Ekstranet Palaute Sivukartta Opetushallitus Opetusministeriö RAY