Selaa arkistoa

Anna Linna / Mervi Niemitalo, 26.04.2016

Kuviksessa opitaan tulevaisuuden taitoja


Oppilaiden suussa on kuvataiteen opetuksesta yleistynyt lyhenne KUVIS. Se kuvastaa oivallisesti oppiainettamme; kuviksessa käsitellään KUvaa ja VISuaalisen kulttuurin eri ilmiöitä. "Kuvataiteen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin." Kuvataide oppiaineena antaa oppilaalle välineitä tulkita mm. esinekulttuuria, rakennettua ympäristöä, luontoa, mediaa, elokuvaa, pelejä, taidetta sekä lasten ja nuorten omia kuvia.

Kuvataide ei ole vain hyvien piirtäjien aine, vaan se tarjoaa kaikille oppilaille monia eri keinoja ymmärtää yhä visuaalisemmaksi muuttuvaa maailmaamme. Oppilaiden omat kuvat ja nuorten kulttuuri on nostettu tasavertaiseen asemaan taiteen ja median kuvamaailman kanssa, sillä uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan omakohtaisen kokemusten merkitystä oppimiselle. "Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota." Kuvataiteen vahvuus on kautta aikojen ollut se, että oppilas on voinut tuoda näkyväksi omia näkemyksiään, voinut käyttää luovuuttaan ja kanavoida tunteensa taiteelliseen työskentelyyn. Kuvataiteen opetuksessa toteutuu opetussuunnitelman peräänkuuluttamat aktiivinen toimijuus ja ongelmanratkaisukyky, tulevaisuuden taitojen hallitseminen sekä itsetunnon ja minäkuvan kehittyminen.

Kuvataiteen tunnilla tieto, taito, tunne, tutkiminen, tulkitseminen ja omat kokemukset jalostuvat yksilölliseksi tuotokseksi, jossa tietoa tuotetaan kuvia tekemällä ja opitaan tekemisen kautta. Kuvataide on käsillä ajattelemista. Väline, oli se sitten kynä tai kamera, on keino käsitellä sisältöjä. Kuviksen tunneilla käytössä on monipuoliset välineet ja tekniikat: piirtäminen, maalaaminen, grafiikka, kolmiulotteinen työskentely, valokuva, elokuva ja tietotekniikka, jne. Visuaalisen kulttuurin moninaisuus ja ilmaisukeinojen kirjo haastavat kuvataideopetuksen etsimään uusia innostavia työskentelytapoja perinteisiä tekniikoita unohtamatta.

Nykypäivän välineistä ja taidoista uudessa opetussuunnitelmassa nousee vahvasti esiin tieto- ja viestintäteknologiset taidot. Some- ja nettimaailma tunkeutuvat kaikkiin elämänaloihin ja kuvaviestien ymmärtäminen ja medialla vaikuttaminen on yksi niistä keskeisistä taidoista, joihin juuri kuviksella on paljon annettavaa. Tietokoneet, tabletit ja vaikka oppilaiden omat kännykät tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia kuvan tekemiseen. Monilukutaito, kuvalukutaidon ja medialukutaidon kehittäminen ovatkin jo kauan olleet kuviksen keskeisiä sisältöjä.

Ilmiöpohjaisuus opetuksessa ja monialaiset oppimiskokonaisuudet eivät tule täysin uusina asioina kuvikseen, mutta uuden opetussuunnitelman myötä yhteistyö muiden aineiden kanssa tulee lisääntymään. Kuviksen rooli tulee varmasti olemaan merkittävä eri ilmiöiden käsittelyssä. Olennaista on, että kuvataide ei ole elämälle vierasta korkeakulttuuria vaan läsnä kaikkialla arjessa. Uuden opetussuunnitelman tavoitteiden "Ihmisen ja kansalaisena kasvamisen" ja "laaja-alaisen osaamisen" näkökulmasta ja koulussa hyvinvointia ja viihtymistä lisäävänä oppiaineena kuvataide on kaikkien nuorten kasvulle keskeinen oppiaine.

Anna Linna / Mervi Niemitalo

Anna Linna
Kuvataiteen lehtori, TM
Puheenjohtaja, Kuvataideopettajat ry.

Mervi Niemitalo
Kuvataiteen lehtori, KM,TM

© Suomen Vanhempainliitto ry. Perustettu 1907. Ekstranet Palaute Sivukartta Opetushallitus Opetusministeriö RAY